Ähky ja ookoo olo.

Herranjumala miten paljon oon syönyt tänään oikeesti. Siis ihan totta, oon niin täynnä että meinaa tulla safkat väkisin ylös. Ne viimeiset pari palaa joululimppua oli selkeästi ihan liikaa.
Mutta joo, joskus pitää olla vähän ähkyssä, ja ainakin nyt joulun aikaan se on yksinkertaisesti SIEDETTÄVÄ.

Huomenna pääsee taas pelailemaan WoWia, whoop-dee-doo.

Juuri nyt mua ärsyttää tietyt asiat ihan helvetisti. Kuten se että ihmiset aliarvioi mut niin saman tien ja arvioi mun koko tietämyksen ja persoonan jonkun yksittäisen kontekstista irrotetun tekstinpätkän perusteella.
Jossain hyvin syvällä sisimmässäni olen myös vihainen itselleni koska olen syönyt niin paljon. Mutta toisaalta olen myös ihan pikkuisen ylpeä. Ehkä minä vielä joskus jaksan, ehkä minusta tulee vielä ehjä.

Jostain syystä tää ahdistus vaan tuppaa aina paisumaan iltaa kohden. Ihan kuin päivä olisi polku, ja keräisin sen varrella kiviä taskuihini, kunnes polun päässä en jaksaisi enää kantaa kaikkia niitä kiviä. Pitäisi opetella jättämään jotkut asiat omaan arvoonsa ja keskittyä olennaiseen.