BLOGGER TEMPLATES AND YouTube Layouts »

torstai 23. joulukuuta 2010

Laiskottaa

Perkele. Pitäis muka jaksaa siivota mutta ei oo yhtään intoa. Voisin vaan kattoa big bang theorya koko päivän. Tekee mieli lähteä kauppaan hakemaan vähän lonkeroakin, on vähän sellainen orpo olo kun on taas ollut selvin päin sen verran pitkään. Tai siis, ei oo ollenkaan viime aikoina noussut päähän niin nopeasti. Ärsyttää. Tahtoo olla kännissä. Ei tästä fiiliksestä selvänä selviä. Argh.

Ahdistaa jotenkin ihan sikana. Jotenkin oudosti. Ärsyttää kun mummi ja pappa on tulossa huomenna. Tiedossa arpien peittelyä ja tekohymyilyä, mutta niinhän jouluna aina. Alan jo kyllästyä siihen. Tavallaan toivoisin että ne tietäisi mun viiltelystä mutta tavallaan tiedän miten ne siihen reagoisi, niin se siitä sitten. Huoh.

En tiedä miksi mutta jotenkin mä inhoan aurinkoisia talvipäiviä. Okei, silloin on ihanaa istua bussissa pitkiä matkoja mutta muuten ne on ihan kamalia. Saan aina migreenin tai jotain, ja jostain syystä mua ahdistaa se tunnelma. Ihan kuin talvella ei jotenkin kuuluisi paistaa aurinko. Tulee tiedättekö sellainen epätodellinen, unenomainen tunne. Disassosiaatiota aika reippaasti ilmassa. Joo, sitä tää on. Koko ajan sellainen olo että olen kroppani ulkopuolella. Kädet jotka tätä kirjoittavat, tuntuvat vierailta. Kaikki tuoksut ja paikat tuntuu oudoilta, miikään ei oikein ole tuttua ja turvallista vaikka pitäisi. Lievä hiprakka auttaa asiassa aika reippaasti. Ja viiltely, mutta siihen en sorru. En vaan sorru. Tekee niin saatanasti mieli se sikspäkki sitä perkeleen turbokarpaloa. D: Ihan helvetin häiriintynyt olo.

Ahdistaa tääkin kun oon viime aikoina syönyt niin perkeleesti. :( Vaaka näyttää varmaan taas jotain 73 kun pääsen kotiin... Toivottavasti ei kyllä ihan niin paljon. No, vaikka lihoisin niin aina voi laihduttaa uudestaan. Se vaan on yhtä helvettiä. Mutta pakko se on kestää, en yksinkertaisesti siedä tätä kehoa. Inhoan sitä. Muutan ja tuhoan sitä kaikin mahdollisin tavoin kunnes olen tyytyväinen.

...Kehon muuttamisesta puheen ollen, mulla on taas ihan järkyttävä kasa tatuointisuunnitelmia jotka vaatii enää toteutusta. Se "art never comes without pain" olisi varmaan ekana listalla. Oon miettinyt mihin kohtaan sen ottaisin... Totesin että yläselkä/niska olisi tosi kiva. Toisaalta, niin olisi tää oikea käsivarsikin. Oisin taas yhtä kuvaa lähempänä kunnon sleeveä. :D Sen korpin voisin sitten ottaa niskaan.... JOO. Loistavaa, suunnitelmat selkenee. Kun sitä ei saa tohon ranteeseen oikein tehtyä noiden arpien ja muiden takia, mutta niska.. Joo. Voisi olla tavallaan aika hauska, jotenkin tulee sellainen assosiaatio siitä että Morrigan katsoisi aina. Siis hengittäisi niskaan. Tai silleen. Morrigan on siis kelttien kuolemanjumalatar, joka esiintyy toisinaan korpin hahmossa/korppi on hänen symbolinsa. Olen kovin tykästynyt varislintuihin muutenkin. :)

Pokemon emeraldia oon kanssa pelannut ihan hulluna tässä, kun sain tosiaan H:n vanhan, osittain rikkinäisen DS:än. Mutta siis... Ihan mahtavaa, järjettömät nostalgioinnit menossa täällä kun kuuluu se tuttu kilkutus ja silmissä vilisee pikseleitä vielä monta tuntia pelaamisen jälkeen. Oon ihan fiiliksissä, pokemon on niin paras. <3

0 kommenttia: