Äiti. Kysypä itseltäsi onko mulla sun mielestä oikeus pyrkiä kroppaan jossa tuntisin ITSENI hyväksi ja kauniiksi? Tässä tapauksessa se olisi laiha, kaunis ja tatuoitu. Mieti, pitäisikö minun olla lukittu tähän kroppaan jota sinä kenties pidät kauniina mutta jossa minä en viihdy? Ulkonäköni on yksi tärkeä osa sitä miten määrittelen itseni, ja minulle olisi hyvin tärkeää se että minut hyväksytään juuri sellaisena kuin olen, tai sellaisena kuin tahdon olla.
Laihduttamisesta sen verran, että yritän nyt päästä ainakin oksentelusta eroon ja syödä joka päivä jotain. Että ihan sellainen suht terve meininki. Kyllä mä itse tiedän milloin syön liian vähän, alkaa meinaan huimata ja kärtyttää tosi herkästi. :) Kuten ehkä tiedätkin. Eli en pystyisi olemaan pitkiä aikoja syömättä vaikka tahtoisin.
Ja alipainon raja ei ole lähelläkään. BMI lähemmäs 22, alipaino olisi 18,4, johon päätyäkseni minun pitäisi pudottaa 55 kiloon. :D Ja nyt painan 70 kiloa. Eli ei tuu ihan heti tapahtumaan.
Ehkä sä olet tottunut siihen että oon aina ollut vähän pyöreämpi, tai oikeastaan me kaikki ollaan, ja siksi tuntuu niin oudolta nähdä mut vähän pienempänä. Mutta tää on sitä mitä haluan.
Kai mulla on oikeus yrittää saavuttaa se?
0 kommenttia:
Lähetä kommentti